HURRAA!

Kirjoittaja
Katja Korhonen

Nyt kun vuosi vaihtuu, on kai aika hieman reflektoida mennyttä vuotta. Välillä niin monet asiat tuntuvat turhauttavilta. Välillä sitä miettii, miksi asiat näyttävät olevan taistelun takana, ja ovatko ne oikeasti sitä vai tuntuvatko vain sellaisilta. Olen tässä matkan varrella kirjoittanut siitä jumista, joka minulla on ollut ja miten olen halunnut siitä eroon. Jossain vaiheessa mietin myös alan vaihtoa, koska onhan tämä nyt ajoittain todella raskasta ja epävarmaa. Mutta ainakin nyt olen vielä sen ajatuksen kuopannut, ja tehnyt todella paljon sellaista ajatustyötä joka auttaa minua tulevaisuudessa.

Yksi vahvasti omaan jumiin vaikuttaneista asioista on ollut se elämänpituinen kumppani, epävarmuus. Ideat, niiden sanallistaminen ja ns. myyminen ovat kuitenkin iso osa työtäni, joten ei ihmekään että niihin liittyvät epävarmuudet jaksaa mietityttää. Koen kuitenkin että mm. tämä koko mentorointiprosessi ja erilaiset WIFT Finlandin koulutukset, joissa olen ollut mukana, ovat antaneet minulle vahvistuksen omaan itseeni, tekemiseeni ja sille mitä tältä uralta haluan ja miten sitä työtä haluan tehdä. Monen asian ymmärtämisen kautta olen pystynyt hyväksymään omat ajatukset ja haaveet.

Yksi parhaita asioita joita olen saanut viime aikoina taottua omaan päähäni liittyy siihen, miten otan ohjat omiin käsiini ja teen omat päätökset. Olen monesti huomannut pohtivani muiden mielipiteitä, haluja ja odotuksia, enkä aina sitä mitä itse haluan. Se juontaa juurensa siihen samaan jumin syvimpään olemukseen, epävarmuuteen, enkä ole koskaan pitänyt siitä. Nyt olen kuitenkin tehnyt paljon työtä erityisesti tämän ajatustavan rikkomiseksi ja muokkaamiseksi.

Viime aikoina olen pohtinut pitkän elokuvan käsikirjoitukseen isoja muutoksia, ja huomasin toistuvasti päätyväni miettimään näitä samoja keloja muiden odotuksista tai mielipiteistä. Monen ajatusmutkan kautta sain kuitenkin vihdoin itseni uskomaan siihen että kyse on minun tekstistä sekä minun päätöksestä. Sain pikkuhiljaa muutettua väärän ajatusmallini, ja kun vihdoin sain omaksuttua tämän ja tein muutokset käsikirjoitukseen, se jollain tavoin vapautti minut ja vaikutti samalla moneen muuhunkin asiaan. Se tunne oli upea.

Koen että olen jättämässä taakseni tietynlaisen epäröimisen. Koen että osaan nykyään suhtautua etenkin negatiivisiin asioihin kasuaalimmin kuin aikaisemmin. Olen oppinut suhteuttamaan ne asiat, mitkä eivät ole maailmanloppuja ja ne millä on oikeasti merkitystä.

Eli hurraa! Ainakin osittain uusi mantrani ja ajattelutapani ovat onnistuneet ja vaikuttaneet minuun. Ehkäpä olen siis saanut sitä jumiani auki koska pystyn sanomaan edelliset asiat. Hurraa!

Luulen että tulevaisuuden suurin muutos tulee olemaan juuri siinä, mitä ja miten haluan asioita tehdä. Olen tässä syksyn mittaan alkanut paremmin ymmärtää omia arvojani. Aion olla rehellisempi itselleni sekä tehdä niitä asioita joita haluan ja sanoa ei sellaisille joita en halua. Näihin töihin menee kuitenkin todella paljon aikaa ja energiaa, ja tässä sekä pandemian että ajattelutapojen muutoksen avulla olen oppinut arvostamaan molempia enemmän kuin ennen. Nämä ovat minun omia voimavaroja, joiden jakamisesta minä päätän.

Vaikka monien näistä asioista pitäisi jo olla itsestäänselvyyksiä, on tämä ala kuitenkin sellainen aallokko jonka syvyyksiin meinaa helposti hukkua tai vähintäänkin eksyä. Siihen kaikkeen mitä pitäisi tehdä, minkälainen pitäisi olla tai kenet pitäisi tuntea. Kaikki se tuntuu välillä hieman raskaalta, vaikka kyseessä ei aina edes ole asiat joita oikeasti odotetaan. Välillä ne ovat niitä omia olettamuksia, mutta aivan yhtä sokaisevia.

Olen saanut taottua omaan päähäni sen että minä voin olla sellainen kuin olen ja tehdä asioita kuten haluan, ja ne sitten vievät minut minne vievät. Ja jos eivät vie minnekään, niin sekään ei ole maailmanloppu.

Tämä vuosi 2020 on monella tapaa ollut vaikea, eikä vain koko yleisen vallitsevan tilanteen takia. Olen silti ottamassa seuraavaa vuotta vastaan aika positiivisin mielin. Vaikka mikään ei muutu yhdessä yössä, odotan ensi vuotta ja kaikkia niitä asioita, joita haluan saada aikaiseksi.

Kuva liittyy symbolisesti. Pimeässä valojen avulla löytää aina eteenpäin.