Mentorointi
chi-pham-8uT6dwcLwKE-unsplash.png

Mentorit 2021

 

 
Eriikka Etholén-Paju, Käsikirjoittaja
 

Eriikka Etholén-Paju
Käsikirjoittaja

Käsikirjoittaminen on mahtava tapa tutkia monimuotoista elämää fiktiivisten hahmojen kautta. Onnistuessaan fiktiosisällöt muokkaavat ympäröivää maailmaamme ja yhteiskuntaamme ja tarjoavat katsojille keinoja jäsentää alati liikkeessä olevaa todellisuutta ja ne voivat tuoda myös uutta näkökulmaa ajatteluun.

Olen käsikirjoittaja, jolle sisältö on tärkein. Kun suunnittelen hanketta, kysyn alati itseäni, mitä haluan sanoa, mitkä motiivit ohjaavat ajatteluani ja mikä minua oikeastaan kiehtoo. Haluan omalla kysymyspatteristollani varmistaa, että sisältö on mukana jäntevänä osana hanketta.

Genreistä trilleri ja jännitys ovat muodostuneet työkalupakiksini, josta ammennan raameja ja kehikkoja sekä kantavia tukirakenteita käsikirjoituksiin. 

Olen viime vuodet tehnyt draamasarjoja. Ennen fiktiokäsikirjoittajana toimimista tein monia faktasarjoja. Olen opiskellut historiantutkijaksi Helsingissä ja käsikirjoittajaksi Englannissa. 

Oman kokemukseni mukaan käsikirjoittajaksi hakeutuvat ihmiset, joilla on sanottavaa ja näkemyksiä. Mentorina odotan mielenkiintoisia keskusteluja sisällöistä! 

 

 
Tiina Lymi, kuvaaja Panu Pälviä

Kuva: Panu Pälviä

 

Tiina Lymi
Ohjaaja, käsikirjoittaja

Ilahduin kovasti, kun minua pyydettiin WIFTin mentorointiohjelmaan mentoriksi. Tämä on ehkä juuri jotakin sellaista, mitä itse olisin kaivannut monessakin vaiheessa uraani. Olisin tarvinnut neuvoja, keskusteluapua, itseäni kokeneempaa pallottelukaveria, rohkaisua ja ennen kaikkea ihmistä, joka esittää minulle niitä oikeita kysymyksisä: mitä todella haluat tehdä? Mitä kautta aiot saavuttaa määränpääsi? Minkä reitin valitset? Mikä on seuraava siirtosi ja miksi? Miksi haluat tehdä juuri tämän teoksen? 

Oma urani on ollut tähän mennessä monipolvinen ja kiinnostava. Olen nähnyt elokuva- ja TV- alaa monesta kulmasta. Valmistuin Teatterikorkeakoulusta näyttelijäksi vuonna -94 ollessani vasta 22 vuotias. Sen jälkeen tein 11 vuotta töitä kiinnitettynä näyttelijänä KOM- teatterissa, jossa sain olla mukana merkittävissä ja hienoissa, oman aikansa uraa uurtavissa teoksissa. Samaan aikaan tein paljon kameratöitä näyttelijänä elokuvissa ja TV-tuotannoissa. 

Jossain vaiheessa, kolmikyppisteni kynnyksellä, en voinut enää väistellä sitä, mitä todella halusin tehdä ja aloin kirjoittaa näytteljän työni ohessa. Kirjoitin monologeja, kolumneja ja lopulta näytelmiä, jotka ohjasin itse. Sen jälkeen halusin tehdä työtä kameralle ja aloin käsikirjoittaa ja ohjata elokuvia ja TV-sarjoja. Ja sillä tiellä olen edelleen. 

Olen tähän mennessä ohjannut neljä ptkää elokuvaa, joista olen käsikirjoittanut kolme. Sen lisäksi olen ohjannut yhden lyhärin, käsikirjoittanut kaksi TV-sarjaa, joista toisen myös ohjasin ja toisessa näyttelin.

Toivon, että mentorointisuhde on hedelmällinen molemmille osapuolille. Olen halukas jakamaan sitä tietoa ja kokemusta, jota minulle on kertynyt, mutta olen myös utelias tutustumaan uuteen ihmiseen ja yrittämään nähdä maailman hänen vinkkelistään. Pyrin aina lähestymään tällaisia opetustilanteita oppilaan näkökulmasta enkä halua työntää ihmistä väkisin suuntaan, johon tämä ei halua mennä. On valloittavaa nähdä toisen ihmisen prossista pieni palanen. En ole halukas toimimaan dramaturgina ilman palkkaa, mutta voin kyllä mielelläni pallotella ideoita mentoroitavan kanssa. 

Ajattelen, että tällainen metorointitehtävä on jotakin sukua sille, miten minä lähestyn näyttelijän ohjaamista: yritä nähdä se toinen ihminen, kolleegasi, ja lähesty häntä sen pohjalta, mitä näet kunnioittaen sen ihmisen ainutlaatuista kvaliteettia.

 

 
Micke Nyström äänisuunnittelija
 

Micke Nyström
Äänisuunnittelija

Olen toiminut aktiivisesti elokuvien äänisuunnittelijana reilut kaksikymmentä vuotta. Tutustuin alaan opiskelemalla äänisuunnittelua ja toimimalla äänen parissa teatterien, mainosten ja yritysviestinnän kautta. Mutta palo on aina ollut elokuvaäänessä, niin äänittämisessä, äänisuunnittelussa, foleyissa, dialogissa kuin miksauksessakin.

Nykyisin olen osakkaana Meguru Film Soundissa, missä teen äänisuunnittelua ja elokuvamiksausta.

Ääni on aina innostanut minua, sekä kerronnallisesti että ihan puhtaasti kuulokuvien kautta. Hyvä ääni voi olla läsnä missä vaan. Kaupungilla kulkiessa, Lapissa vaeltamassa, kaverin kellarissa putkien sihistessä. Kun ääni vaikuttaa ympäristöön kiinnostavalla ja innostavalla tavalla niin koetan kantaa sitä tunnetta mukanani myös omaan työhön. Äänisuunnittelun avulla voi tuoda elokuviin tunteen ja johdatuksen kohti jotain uutta, jotain mystistä. Tai viedä katsojan kohti autuutta, surua, yksinäisyyttä tai pelkoa. Jäämättä kiinni manipuloinnista. Parhaimmillaan äänisuunnittelu on hienovaraista, aistien ohjaamista haluttuun suuntaan.  Haaste onkin löytää jokaiselle elokuvalle sille sopiva tyyli, jolla tämä johdattelu tapahtuu. Miltä juuri tämä elokuva kuulostaa. Jokaisesta elokuvasta oppii aina jotain uutta, ja olen sitä mieltä, että täydellisen valmista äänisuunnittelijaa ei ole. Koen olevani matkani alkupäässä, ja innostun aina, jos joku kulkee edes pienen matkaa mukanani. Elokuvaääni ei ole pelkkää äänisuunnittelua, se sisältää monta pientä osa-aluetta. Uskon, että minulla on kokemusta suurimmasta osasta näistä, jos vain jokin tietty osa mainituista kiinnostaa mentoroinnissa. Matkaa voi taittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Olen itse saanut paljon kannustusta ja opastusta urani alkuvaiheessa itseäni kokeneemmilta tekijöiltä, jos voin viedä kapulaa eteenpäin, teen sen ilolla.

 

 
IMG-5730.JPG
 

Tiina Paavilainen
Lavastussuunnittelija

Olen lavastussuunnittelija Tiina Paavilainen. Olen opiskellut Lontoossa, Barcelonassa, ja Los Angelesissa sisustusarkkitehtuuria ja lavastamista. Rakastan ammattiani ja aina välillä kyseenalaistan osaamiseni ja kiinnostukseni ammattiini huomaten etten halua tehdä muuta. 

Se taianomainen tunne kun työ alkaa valmistua ja kuuluu ¨Käy / Roll ¨.

Luonteeltani olen utelias haluan tutkia, haastaa itseäni kehittämällä ammattitaitoani. Lavastamisen voisi rinnastaa tutkimusmatkailuun. Aina opetellaan uusia asioita ja kiinnostutaan eri aikakausista menneestä ja tulevasta sekä perehdytään erilaisiin yksityiskohtiin ja väreihin.

Se että työ tehdään kameralle luo yhden lisätason, kolmiulotteinen työ katsotaan kaksiulotteisen median kautta silti näyttäen kolmiulotteiselta.

Värit, tila, tunnelma. Miten värejä ja muotoja käytetään luomaan tilaa jota suunnitellaan katsottavaksi kameran kautta mutta samalla niiden pitää heijastaa tunnetta ja luoda taustaa tarinalle. Heijastaa sitä katsojalle. Tämä kiinnostaa suuresti minua ja käytän aikaani tutkien sitä. Kolmiulotteisen tilan luominen on kiinnostavaa. 

Olen toiminut ammatissani jo 25 vuotta ja joka päivä innostun uudesta. Jokainen työ on yhtä innostava. Työskentelen kaikilla erilaisilla osa-alueilla; lavastan erilaisia tv ohjelmia uutisista asia ohjelmien kautta viihdeohjelmiin. Draamaa tv sarjoja, elokuvia, taide installaatioita usealle kankaalle samanaikaisesti, mainoksia. Työni on hyvin vaihtelevaa ja tapahtuu monessa maassa usealla eri kielellä.

Presentaatioiden tekeminen on yhä tärkeämpää antaa ajoissa kokonaiskuva visuaalisesta ilmeestä jo hyvissä ajoin rahoittajille, muulle ryhmälle. Tämä visuaalinen esittely on tullut yhä tärkeämmäksi työvälineeksi suunnittelutyön eri vaiheissa.

 

 
Producer Andrea Reuter credits Marica Rosengård

Photo: Marica Rosengård

 

Andrea Reuter
Tuottaja

Born in Helsinki 1978. After twenty years based in Stockholm, Andrea is now back in Helsinki to work as a producer for ATContent that produces events and online content, often related to Tove Janssons cultural legacy. Before this, she produced the feature TOVE about the artist and Moomin creator Tove Jansson at production company Helsinki-filmi. TOVE is Finland´s Oscar contender for Best Foreign Language Film and was launched internationally at Toronto Film Festival in 2020. 

After getting her master in cinema studies at the Stockholm University, Andrea carved her way into being one of the most sought after moderators in Europe within the fields of film and TV drama, incl. preparing and moderating the annual two day seminar TV Drama Vision at the Nordic Film Market at Göteborg Film Festival (2012-2018) as well as hundreds of seminars, panels and individual interviews with the likes of Francis Ford Coppola, Uma Thurman and Alejandro Gonzalez Inarritu. She has a background as coordinator and host for Scandinavian Terrace in Cannes (2015-2018), project manager for the Swedish Film Institute (where she worked for the International Department 2009-2011 as well as 2015 and 2016), programmer for Stockholm Intl Film Festival, as well as TV and radio host for various broadcasters in Sweden. 

What Andrea has to offer as mentor:

  • Andrea speaks English, Finnish and Swedish fluently and German on an ok level, so can mentor in all those languages

  • Extensive expertise in pitching of film ideas and public speaking

  • Knows the international film festival world very well as well as how international sales work

  • Financing of films in Finland and the rest of the Nordic countries+ how Eurimages funding works

  • Launching of features in Finland as well as internationally/at international film festivals, incl what to think of in terms of marketing materials, publicist etc

  • Extensive network in the feature film and drama series world in Finland, the Nordic countries and Europe, incl producers, broadcasters, film institutes and funding bodies

 

 
Alina Tomnikov

Alina Tomnikov

 

Alina Tomnikov
Näyttelijä

Olen Teatterikorkeakoulusta taiteen maisteriksi vuonna 2013 valmistunut näyttelijä, nykyisin myös kirjailija (jei!). Olen myös isosisko, vaimo, ystävä, kollega, voileipien tekijä ja kaupassakävijä - milloin mitäkin.

Ammatissa olen työskennellyt näyttelijänä sekä fiktion puolella elokuvissa, TV- sarjoissa ja teatterissa Suomessa ja ulkomailla että non scripted puolella oman ohjelman luojana, käsikirjoittajana ja tekijänä. Sydämeni on silti fiktiossa, niin paljon kuin kaikenlaista tekemistä rakastankin. Mutta koen vahvuutenani sen, että olen saanut kokeilla monenlaista ja ymmärtänyt sitä kautta sen, mikä tuntuu omalta.

Viime vuosina olen alkanut kehittää yhdessä tuottajan, ohjaajan tai käsikirjoittajan kanssa fiktioprojekteja aivan sieltä alkuperäisideasta lähtien elokuvaksi ja sarjoiksi. Näyttelemisen laajentaminen kokonaisuuksien luomiseen vaati rohkeutta, mutta se on rikastuttanut ja vapauttanut kaikkea tekemistä hurjasti. Mitä väliä mistä se idea tulee! Kirjoitan hiljaksiin myös esikoisromaaniani, joka julkaistaan vuoden päästä. Lisäksi työskentelen äänen parissa, dubbaan ja spiikkaan. 

Aina omana itsenä oleminen ei kuitenkaan ole ollut minulle helppoa. Me toimimme kaikki impulsseja, ideoita ja virikkeitä täynnä olevissa ympäristöissä, missä ainakin itse herkästi innostuu ja tempautuu mukaan vaikka mihin. Rakastan yhdessä tekemistä sekä pienoisperheitä, joita produktioissa syntyy. Mutta tästä syystä olen viime aikoina miettinyt paljon omaäänisyyttä ja sitä, että miten pitää kiinni siitä omasta totuudestaan kaiken keskellä. Ja että miten tärkeää se on. 

Oma ääni ei mielestäni ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, etteikö samalla saisi ihailla, fiilistellä, kunnioittaa, fanittaa ja inspiroitua toisen tekemisestä, ja silti pitää kiinni omasta totuudesta. Myös tukea ja jeesata. Se on täysin mahdollista. Helppoakin, itse asiassa, ja hauskempaa. Elinehtokin, voisin sanoa. Mutta itselleni tämä on vaatinut opettelua. 

Minua ovat tässä oman äänen löytämisessä auttaneet erilaiset mentorihahmot urani varrella, joiden kanssa olen voinut tekemistäni ja ajatuksiani jäsentää. Joskus mentorointi on ollut jutustelua, joskus vertaiskokemusten jakamista, rohkaisua, tai ihan konkreettisia ammatillisia työkaluja, vinkkejä. Kerran jopa aivan karsean ja häpeällisen lehtihaastattelun uudelleenkirjoittamista kyynelissä. Ehdottoman merkityksellistä. Kullanarvoista, kaikki. 

Koen, että vahvuuksiani on kyky pallotella ja kehittää, ymmärtää eri näkökulmia, sparrata. Jaan mielelläni omia kokemuksiani, virheitä, ahaa-elämyksiä ja liskojenhetkiä jos mentoroitava kokee, että ne auttaisivat häntä kirkastamaan omaa visiotaan. Visiolla tarkoitan tässä joko ihan konkreettista projektia tai laajemmin omaa polkua. Jokaisella on oma valo, kenelläkään ei ole sitä mitä sinulla on, ja se on taiteen tekemisessä niin hienoa! Koen, että voisin auttaa myös ihan konkreettisessa tekemisessä. 

Omalla ammatillisella polussa on aina ollut läsnä tasapainottelu hiljaisen tarkkailijan ja extrovertin pirskahtelija välillä. Myös rajojen löytäminen. Mutta minua sykähdyttää joka kerta se ajatus, että tänään voi olla riittävä ja mahtava, ja silti vuoden päästä vielä mahtavampi. Ja tässä yhtälössä ei tänäänkään ole mitenkään paskempi. 

Ei ole hyvää – huonoa. On oma polku ja tahti, oma matka, oma ääni. 

 

 
Johanna Vuoksenmaa
 

Johanna Vuoksenmaa
Käsikirjoittaja, ohjaaja

Lapseni on määritellyt minut halki-poikki-pinoon-ihmiseksi. Tunnistan määritelmässä itseni. En lukeudu inspiraatiota odottaviin taiteilijoihin vaan niihin, jotka työskentelevät parhaiten deadline:n läheisyydessä ja edellytän reipasta hommiin tarttumista ja aikataulujen noudattamista muiltakin. Harvoin asiat vetkuttelemalla paranevat.

Taustani ennen elokuvaopintoja oli valokuvataide ja nykytaide. Tein installaatioita, joissa käytin valokuvaa, videota, ääntä, hajua, milloin mitäkin. Suhtaudun erityisesti ääniin intohimoisesti. Tykkään kokeilla eri ilmaisuvälineitä ja kuvataiteen lisäksi olen tehnyt mm. laulutekstejä ja kirjoittanut yhden romaanin.

Katson maailmaa komediallisten lasien lapi, koska se tekee elämästä kepeämpää ja uskon, että komedian keinoin katsojille on helpompi salakuljettaa myös vakavampia sisältöjä. 

Lähestyn audiovisuaalista ilmaisua voimakkaasti tarinan ja funktionaalisen kerronnan suunnasta. Nautin toki suuresti väkevistä audiovisuaalisista elämyksistä, jos ne edistävät tarinankerrontaa, itseisarvoisesta estetiikasta en jaksa innostua. Kaipaan tunteiden ja ajatusten aktivointia, uusia ikkunoita ihmisiin ja maailmaan. Olen aika vieraalla maalla fantasian, jännityksen, kauhun ja kurjuuden kanssa.

Riehaannun hienoista konsepteista, siitä, kun muoto ja sisältö ja teemat puhaltavat samaan hiileen ja joku kirkas oivallus käynnistää moottorin, joka sitten alkaa tuottaa väkevää sisältöä. 

Mentoroitavalle uskon tarjoavani innostunutta keskustelua, paljon kysymyksiä, naurua ja sellaista rauhoittavaa isosiskon puhetta, että: ”Ketään eikä mitään ei kannata pelätä, kaikki järjestyy, virheistä oppii, taiteen tekeminen on ihana leikki ja olet etuoikeutettu, kun saat sen parissa puuhailla!”